Hyvä kirjanpitotapa on käsite, joka määritetään kirjanpitolaissa. Kyseessä on ohjeellinen termi, jota ei ole laissa sen tarkemmin määritelty. Hyvän kirjanpitotavan käytännöt ovat sen sijaan muodostuneet kirjanpidon ammattilaisten, asiantuntijoiden sekä oikeuskäytäntöjen kautta. Hyvä kirjanpitotapa viittaa hyväksyttyihin kirjanpitokäytäntöihin ja -periaatteisiin, toimien ohjenuorana kirjanpitäjille. Hyvä kirjanpitotapa varmistaa, että kirjanpito antaa totuudenmukaisen ja oikeudenmukaisen kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Alla esittelemme hyvän kirjanpitotavan peruskäsitteet lyhesti kerrottuna.

Hyvä kirjanpitotapa

Ammattimaisuus ja objektiivisuus

Hyvään kirjanpitotapaan kuuluu, että kirjanpidon tulee aina olla ammattimaisesti tehty. Sen tulee olla objektiivisesti laadittu, ja tulee perustua aina tosiasiallisiin tapahtumiin. Kirjanpito ei saa perustua arvioihin tai spekulaatioon.

Selkeys ja läpinäkyvyys

Hyvä kirjanpitotapa edellyttää, että kirjanpito tehdään selkeästi, ymmärrettävästi sekä läpinäkyvästi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkopuolisen henkilön, esimerkiksi tarkastajan, on pystyttävä ymmärtämään kirjanpidon sisältö, sekä kuinka se kuvastaa kirjanpitovelvollisen taloudellista tilannetta.

Johdonmukaisuus

Kirjanpidon tulee olla tehty johdonmukaisesti kirjanpitomenetelmien käyttöön liittyen. Hyvä kirjanpitotapa siis velvoittaa, että tapahtumia käsitellään samalla tavalla, johdonmukaisuuden säilyessä vuodesta toiseen.

Varovaisuus

Varovaisuusperiaatetta kirjanpidossa tulee käyttää aina arvioitaessa tuloja ja menoja. Tämä yksinkeritaisesti tarkoittaa, että epävarmassa tilanteessa valitaan mielummin konservatiivinen ja hillitympi arvio, joka ei liioittele yrityksen taloudellista tilannetta.

Tositteiden säilyttäminen

Hyvä kirjanpitotapa edellyttää, että kirjanpidossa kaikki tapahtumat tulee perustua asianmukaisiin tositteisiin. Lisäksi kaikki kirjanpidon tositteet tulee säilyttää kirjanpitolain edellyttämän ajan, joka on tositetyypistä riippuen Suomessa 6-10 vuotta (vuonna 2023).

Hyvä kirjanpitotapa on dynaaminen käsite, ja se voi muuttua ja kehittyä ajan myötä ammattikäytäntöjen, lainsäädännön ja uusien oivallusten myötä.