Kirjanpito
Kirjanpito on jokaisen verovelvollisen toimijan lakisääteisiä perustehtäviä. Kirjanpidosta määrää kirjanpitolaki, kirjanpitoasetus sekä hyvä kirjanpitotapa, joita tulee noudattaa.
Kirjanpidon tarkoitus on yksinkertaisesti pitää kirjaa yrityksen liiketapahtumista, eli menoista ja tuloista. Tapahtumien perusteella tehdä kirjanpitoon liittyvät kirjaukset, joiden pohjalta tehdään esimerkiksi tilinpäätös ja veroilmoitukset. Jokaisella yritysmuodolla on lisäksi joitain huomioitavia erityispiirteitä kirjanpidon suhteen.
Mitä kirjanpito on?
Kirjanpidossa on kyse kirjanpitovelvollisen toimijan liiketoiminnan tapahtuminen kirjaamisesta. Kirjanpito alkaa liiketoimintaan liittyvästä myynti- tai ostotapahtumasta, joista jokainen täytyy kirjata kirjanpitoon. Myynnesistä ja ostoista jää aina dokumentiksi lasku tai kuitti, jota käytetään kirjauksen perusteena. Kirjanpitoon viedään vain todelliset liiketapahtumien tositteet.
Kirjausten perusteella tehdään tilikauden lopuksi tilinpäätös. Tilinpäätös sisältää aina yrityksen tuloslaskelman ja taseen. Jotkin isommat yhtiöt joutuvat näiden lisäksi liittämään tilinpäätökseen toimintakertomuksen sekä vuoden 2024 alusta myös kestävyysraportin.
Miksi kirjanpitoa tehdään?
Kirjanpitoa tehdään aina lain määrittämän kirjanpitovelvollisuuden täyttämiseksi, ja sen lisäksi usein yritys voi hyödyntää tietoa myös omassa toiminnassaan. Kirjanpitolaki velvoittaa kaikki yritykset, yhdistykset ja jotkin muutkin toimijat pitämään kirjaa liiketapahtumista hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Yritys voi myös hyödyntää kirjanpidon pohjalta tehtyjä laskelmia oman toiminnansa syvällisempään ymmärtämiseen. Kirjanpidosta saatu tieto voidaan hyödyntää yrityksen sisäisesti, sen paljastaessa numeroina uutta taloudellista tietoa.
Miten kirjanpito järjestetään?
Kirjanpidossa tulee huomioita muutamia oleellisia asioita, jotta se tulee tehdyksi oikeaoppisesti.
Kirjanpito tulee tehdä selkokielisesti kirjallisessa muodossa, lainsäädäntöä, asetusta ja hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Nykyään paperisen taltioinnin sijaan kelpaa myös koneellinen, eli sähköinen muoto, kunhan kirjanpidon tiedot on vain saatavissa luettavaan kirjalliseen muotoon helposti. Lisäksi tilikauden tositteet tulee säilyttää vaaditun ajan (6-10 vuotta), riippuen tositetyypistä.
Kirjanpitotapoja on erilaisia, yhdenkertainen (tai yksinkertainen) ja kahdenkertainen (tai kaksinkertainen- tai kaksois-) kirjanpito. Vain yksityiset elinkeinoharjoittajat eli toiminimiyrittäjät voivat tehdä yhdenkertaisen kirjanpidon, muut tekevät kahdenkertaisen kirjanpidon poikkeuksetta.
Eroavaisuudet eri yhtiömuotojen kirjanpidossa
Jokaisen yrityksen kirjanpito vaatii erityistä huomiota kyseisen yhtiömuodon oikeudellisiin ja verotuksellisiin erityispiirteisiin. On tärkeää, että kirjanpitoa tekevä henkilö tai tilitoimisto tuntee nämä erityispiirteet ja soveltaa niitä asianmukaisesti kirjanpitoon.
Eri yhtiömuotojen kirjanpidossa on joitakin keskeisiä eroavaisuuksia, jotka liittyvät niiden oikeudellisiin ja verotuksellisiin rakenteisiin. Tässä on lyhyt yhteenveto eri yhtiömuotojen kirjanpidon ominaispiirteistä Suomessa:
Yleiset huomiot
- Verotus: Eri yhtiömuodoilla on erilaiset verotukseen liittyvät säännöt ja käytännöt.
- Rahoituksen ja voitonjaon käsittely: Kirjanpidon tulee heijastaa kunkin yhtiömuodon erityispiirteitä rahoituksen hankinnassa ja voitonjaossa.
- Lainsäädännölliset vaatimukset: Jokaisen yritysmuodon kirjanpitoa säätelevät erilaiset lait ja asetukset, jotka tulee ottaa tapauskohtaisesti huomioon.
Osakeyhtiö (Oy)
Osakeyhtiö on yritysmuodoista tunnetuimpia sekä myös yleisin, niitä ollen kaupparekisterissä yli 270 tuhatta kappaletta. Jokainen osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen, joten osakeyhtiön kirjanpito on tilitoimistoille ja kirjanpitäjille tuttua työtä. Osakeyhtiöllä on joitain erityispiirteitä kirjanpidon suhteen, kuten kahdenkertainen kirjanpito, tilinpäätöksen laatiminen tilikausittain, sekä osingonjakoon ja verotukseen liittyen.
- Kaksoiskirjanpidon vaatimus: Osakeyhtiöiden on noudatettava kaksoiskirjanpidon periaatteita.
- Tilinpäätös ja toimintakertomus: Laadittava vuosittainen tilinpäätös, johon sisältyy tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus.
- Osingonjako: Kirjanpidossa tulee käsitellä osinkojen jakaminen osakkeenomistajille.
- Verotus: Voitot ovat yritysveron alaisia, ja kirjanpidon tulee heijastaa tämä.
Toiminimi (Yksityinen elinkeinonharjoittaja)
- Yksinkertainen tai kaksoiskirjanpito: Riippuen liikevaihdosta, toiminimellä voi olla mahdollisuus valita joko yksinkertainen tai kaksoiskirjanpito.
- Henkilökohtainen verotus: Tulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona, ei yritysverotuksen kautta.
- Vähemmän virallisia vaatimuksia: Toiminimen kirjanpidossa on yleensä vähemmän formaaleja raportointivaatimuksia kuin osakeyhtiöillä.
Yhdistys
- Kaksoiskirjanpito tai yksinkertainen kirjanpito: Suurten yhdistysten on pidettävä kaksoiskirjanpitoa, kun taas pienemmillä yhdistyksillä voi olla yksinkertainen kirjanpito.
- Vuosi-ilmoitus: Yhdistysten on laadittava vuosittainen vuosi-ilmoitus, joka sisältää tuloslaskelman ja taseen.
- Ei tavoittele voittoa: Kirjanpidon tulee heijastaa yhdistyksen ei-voittoa tavoittelevaa luonnetta.
Säätiö
- Kaksoiskirjanpito: Säätiöiden on pidettävä kaksoiskirjanpitoa.
- Tilinpäätös ja vuosikertomus: On laadittava tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja vuosikertomuksen.
- Erikoispiirteet: Kirjanpidossa tulee ottaa huomioon säätiön varojen käyttö sen sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti.
Avoin Yhtiö (Ay) ja Kommandiittiyhtiö (Ky):
- Kaksoiskirjanpito: Nämä yhtiömuodot vaativat kaksoiskirjanpidon noudattamista.
- Henkilökohtainen verotus: Yhtiömiehet maksavat veroa henkilökohtaisesti osuudestaan yhtiön tuloksesta.
- Vastuukysymykset: Kirjanpidossa tulee huomioida yhtiömiesten vastuut, erityisesti avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä.